kylpyhuoneen kaakelit ei vaalene

pohkeet kapene

ei tämä tästä alene 

tunne eikä paino

mutta ensi kerralla otetaan 

omat kahvit ja ruutupöytäliina

Ilta ja yötä päin virtaava joki

nousee laiskasti rantaa ja

joen takana pyhän kolminaisuuden kellot

laulavat ehtoovirttään

kaupunki lipuu kohti kesää - kesästä kesään

yö odottaa vuoroaan ja ne yön siniset äänet

ja vaikka aamu laskee ajan kulun 

kaste yllättää kuitenkin 

Hiljainen tuuli heittää pölyt pyöränistuimesta 

kolauttaa hiekkalapion seinää vasten 

siirtyy joenrantaan uinumaan sekin 

odottamaan aamua jolloin olisi ensimmäinen 

ja vasta sen jälkeen aurinko nousisi mukaan leikkiin

koputtaisi ikkunaan 

haluaisi tiputtaa kutimen ja soittaa lasimaljakkoa 

jos vain joku avaisi oven 

On jälleen kesä - mennään kesästä kesään

siltaa ylittäessä pakahtuu väreihin

ei kuule kuin linnut puut ja kukat 

tuulen joka soittaa koko kaupunkia 

ja sitten onkin ihan hiljaista tyyntä

sora pyöränrenkaan alla täyttää koko pihan 

parvekkeen lasit jäävät auki 

mennään kesästä kesään