Runot ilmestyivät Kirkko Porissa -Facebook-sivulla adventtikalenterissa 15.-21.12.2019.
Sinä olet iäti sama.
Matkalla kohti joulua
muistelen aiempia vuosia
kymmenenvuotiaan riemua
joulunäytelmän pääosassa
kolmetoistavuotiaan hämmennys
kun saa lukea jouluevankeliumin
vaikka se kuuluu ysiluokan pojille
nuoren joka joululoman lukee kokeisiin
joulun odotus tummenee
kun sairaus laskeutuu taloon
omaa tietään etsivä nuori aikuinen
joka kipuilee aikuisuuden vaatimusten kanssa
mitä jos ei ole - aikuinen
eikä sellaiseksi koskaan tule
ja kotona taas tumma varjo
missä vaiheessa Betlehemin tähti
palasi kuitenkin joulun valoksi
missä vaiheessa joulun valo
pääsi tummien varjojen läpi
matka jouluun on hidas
matka pimeän läpi
matka jouluun on armon matka
“Sinä olet iäti sama”
minä olen se joka horjuu
Matkalla kohti joulua
katson itseäni ikkunasta
lohdutettu tuettu
ei ehkä koskaan aikuinen
mutta niin vastuullinen
että hetken uskaltaa luottaa
matkalla kohti joulua
siinä paljon kaipuuta
mutta myös kiitosta
siitä turvasta
jossa saan nyt kulkea
Näytetään tekstit, joissa on tunniste runot elävät. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste runot elävät. Näytä kaikki tekstit
sunnuntai 29. joulukuuta 2019
Perjantai (adventtikalenteri)
Runot ilmestyivät Kirkko Porissa -Facebook-sivulla adventtikalenterissa 15.-21.12.2019.
Pese minut lunta valkeammaksi
Niin taas lankesin
unohtui hyvyys
tuli tielle arkinen ärsytys
itsekkyys
unohtui lähimmäinen
unohtui luvatut hyvät työt
unohtui armo toisia kohtaan
ehkä itseänikin
Herra, pese minut lunta valkeammaksi
Niin taas unohdin
kulkea tietä jonka näytät
unohtui kiitos
katse kääntää valoa kohti
Eihän minusta lumenvalkoista tule siltikään?
Kerroitko
mutta unohdinko
miten sinun käsissäni
minunkin tekoni
unohdukseni
anteeksi annetaan
Voitko minutkin pestä lumenvalkeaksi
Pese minut lunta valkeammaksi
Niin taas lankesin
unohtui hyvyys
tuli tielle arkinen ärsytys
itsekkyys
unohtui lähimmäinen
unohtui luvatut hyvät työt
unohtui armo toisia kohtaan
ehkä itseänikin
Herra, pese minut lunta valkeammaksi
Niin taas unohdin
kulkea tietä jonka näytät
unohtui kiitos
katse kääntää valoa kohti
Eihän minusta lumenvalkoista tule siltikään?
Kerroitko
mutta unohdinko
miten sinun käsissäni
minunkin tekoni
unohdukseni
anteeksi annetaan
Voitko minutkin pestä lumenvalkeaksi
Torstai (adventtikalenteri)
Runot ilmestyivät Kirkko Porissa -Facebook-sivulla adventtikalenterissa 15.-21.12.2019.
Kuuntelen joulun ääniä
hiljaista hymniä
lasten kikatusta
kasvavaa odotusta
kuuntelen joulun ääniä
ja sisälläni soi
kuuntelen joulun ääniä
pieniä heliseviä
voimistuvaa laulua
jostain urkuparvelta
joulu on ääni
joulu on tuoksu
joulu on valo ja toivo
joulu on kuiskaus
joulu on muisto
joulu on askel kohti valoa
kuuntelen joulun ääniä
ja sisälläni soi
Kuuntelen joulun ääniä
hiljaista hymniä
lasten kikatusta
kasvavaa odotusta
kuuntelen joulun ääniä
ja sisälläni soi
kuuntelen joulun ääniä
pieniä heliseviä
voimistuvaa laulua
jostain urkuparvelta
joulu on ääni
joulu on tuoksu
joulu on valo ja toivo
joulu on kuiskaus
joulu on muisto
joulu on askel kohti valoa
kuuntelen joulun ääniä
ja sisälläni soi
Keskiviikko (adventtikalenteri)
Runot ilmestyivät Kirkko Porissa -Facebook-sivulla adventtikalenterissa 15.-21.12.2019.
Kompastuinko
horjahdin
kuljinko silmät kiinni
pitämättä kiinni
tarttumatta kaiteeseen
kompastuinko
nolottaa
taisin sanoa pahasti
rikkoa hieman
tönäistä vastaantulevaa
taasko horjahdin
jaloin kompuroivin
kuljen päivän matkaa
Taisin huojua hiukan
taisin loukatakin
verisin kämmenin jatkan
sattuiko sinuunkin
minäkin horjahdin
elämän tässä kohtaa
Otatko kädestä
tuetko portaissa
kävellään yhdessä tätä matkaa
Kompastuinko
horjahdin
kuljinko silmät kiinni
pitämättä kiinni
tarttumatta kaiteeseen
kompastuinko
nolottaa
taisin sanoa pahasti
rikkoa hieman
tönäistä vastaantulevaa
taasko horjahdin
jaloin kompuroivin
kuljen päivän matkaa
Taisin huojua hiukan
taisin loukatakin
verisin kämmenin jatkan
sattuiko sinuunkin
minäkin horjahdin
elämän tässä kohtaa
Otatko kädestä
tuetko portaissa
kävellään yhdessä tätä matkaa
Tiistai (adventtikalenteri)
Runot ilmestyivät Kirkko Porissa -Facebook-sivulla adventtikalenterissa 15.-21.12.2019.
Joulua kohti
valoa kohti
kohti syntymän ihmettä
uupuneena
matkanneena
kohti valoisaa seimeä
jaksan kulkea
odottaa toivoa
ihmeellisellä matkalla
turvaa voimia
rukouksen vastausta
odotan tiellä kulkiessa
Joulua kohti
valoa kohti
kohti syntymän ihmettä
askel kerrallaan
pysähdyn nojaamaan
kohti valoisaa seimeä
Joulu on lähellä
seimi on edessä
tässä on hyvä olla
Joulua kohti
valoa kohti
kohti syntymän ihmettä
uupuneena
matkanneena
kohti valoisaa seimeä
jaksan kulkea
odottaa toivoa
ihmeellisellä matkalla
turvaa voimia
rukouksen vastausta
odotan tiellä kulkiessa
Joulua kohti
valoa kohti
kohti syntymän ihmettä
askel kerrallaan
pysähdyn nojaamaan
kohti valoisaa seimeä
Joulu on lähellä
seimi on edessä
tässä on hyvä olla
Maanantai (adventtikalenteri)
Runot ilmestyivät Kirkko Porissa -Facebook-sivulla adventtikalenterissa 15.-21.12.2019.
Tiet tehkää avarat!
Tiet tehkää avarat!
on Vapahtaja tuleva
tiet tehkää avarat!
käymme kohti joulua
on Vapahtaja tuleva
on toivo kasvoilla
ja matkan varrella
saat toista tukea
ja luottaa uskoa
tiet tehkää avarat
on lapsi tulossa ja valo!
valon tähti taivaalla
ja niin arkana
käyn kohti tallia
sillä tällä matkalla
olemme samalla
on tilaa kulkea
jokaisen matkata
ja matkaturvana
Johannes Kastaja
ja Jumalan karitsa
on meille tulossa
nyt saamme valoa
ja elää odotuksessa
tällä matkalla on
heikko vahvana
käymme kohti joulua
uutta toivoa antaa
tähti taivaalla
ja miehet kedolla
Tiet tehkää avarat!
Tiet tehkää avarat!
Tiet tehkää avarat!
on Vapahtaja tuleva
tiet tehkää avarat!
käymme kohti joulua
on Vapahtaja tuleva
on toivo kasvoilla
ja matkan varrella
saat toista tukea
ja luottaa uskoa
tiet tehkää avarat
on lapsi tulossa ja valo!
valon tähti taivaalla
ja niin arkana
käyn kohti tallia
sillä tällä matkalla
olemme samalla
on tilaa kulkea
jokaisen matkata
ja matkaturvana
Johannes Kastaja
ja Jumalan karitsa
on meille tulossa
nyt saamme valoa
ja elää odotuksessa
tällä matkalla on
heikko vahvana
käymme kohti joulua
uutta toivoa antaa
tähti taivaalla
ja miehet kedolla
Tiet tehkää avarat!
Kolmas adventti
Runot ilmestyivät Kirkko Porissa -Facebook-sivulla adventtikalenterissa 15.-21.12.2019.
Adventtikalenterin teossa mukana Anne Sippola, Anna Kasvinen ja Mikko Jokinen.
Johannes Kastaja
mies Jordan-virralla
edelläkulkija
sanansa mittainen mies
Kastaja
mies autiomaasta
jonka muistamme juhannuksesta
Johannes Kastaja
saarnaaja
puhui parannuksen teosta
Jordan-virralla
Kastaja
hunajaa ja heinäsirkkoja
niin vaatimattomana
ja silti vahvana
Johannes Kastaja
joka neuvoi antamaan
toisen paitansa
ja tyytymään palkkaansa
Johannes Kastaja
josta pohdittiin Messiasta
Kastaja
joka kertoi kuitenkin
hänen jälkeensä tulee Vapahtaja
Adventtikalenterin teossa mukana Anne Sippola, Anna Kasvinen ja Mikko Jokinen.
Johannes Kastaja
mies Jordan-virralla
edelläkulkija
sanansa mittainen mies
Kastaja
mies autiomaasta
jonka muistamme juhannuksesta
Johannes Kastaja
saarnaaja
puhui parannuksen teosta
Jordan-virralla
Kastaja
hunajaa ja heinäsirkkoja
niin vaatimattomana
ja silti vahvana
Johannes Kastaja
joka neuvoi antamaan
toisen paitansa
ja tyytymään palkkaansa
Johannes Kastaja
josta pohdittiin Messiasta
Kastaja
joka kertoi kuitenkin
hänen jälkeensä tulee Vapahtaja
sunnuntai 17. kesäkuuta 2018
Porin kävelykadun sähkökaapit saavat ylleen sanataidetta - ja minä olen mukana!
Kesken kamalimman talviahdistuksen sähköpostiini oli tupsahtanut viesti, jossa kysyttiin, haluaisinko mukaan tekemään sanataidetta sähkökaappiin. Onneksi mörkö minussa meni siksi hetkeksi (sähkö)kaappiin ja ymmärsin sanoa - kyllä!
Ja nyt tästä tulee vihdoin totta!
Torstaina 21.6. klo 11 kokoonnumme avajaisiin Porin torin Satakieli-lavalle ja kierrämme nuo kaapit. Mukana siis myös niin salainen minun kaappini, josta en kerro mitään etukäteen. Mutta sen voin kertoa, että asu vapaa avajaisissa ja lenkkivaatteissa saa tulla.
Taas siis jotain aivan uutta. Ja Poriko muka jämähtänyt kaupunki?
Tässäpä linkki kaupungin juttuun - klikkaa oitis tästä
Ja jos mielesi halajaa etsiä kaikki kaapit, niin alla kartta.
Ja tässä haaste: kierräpä kesän aikana kaapit ja ota vaikka selhvie niin tottavie voisin vaikka runoilla sinulle jotakin siitä hyvästä.
Ja nyt tästä tulee vihdoin totta!
Torstaina 21.6. klo 11 kokoonnumme avajaisiin Porin torin Satakieli-lavalle ja kierrämme nuo kaapit. Mukana siis myös niin salainen minun kaappini, josta en kerro mitään etukäteen. Mutta sen voin kertoa, että asu vapaa avajaisissa ja lenkkivaatteissa saa tulla.
Taas siis jotain aivan uutta. Ja Poriko muka jämähtänyt kaupunki?
Tässäpä linkki kaupungin juttuun - klikkaa oitis tästä
Ja jos mielesi halajaa etsiä kaikki kaapit, niin alla kartta.
Ja tässä haaste: kierräpä kesän aikana kaapit ja ota vaikka selhvie niin tottavie voisin vaikka runoilla sinulle jotakin siitä hyvästä.
torstai 13. heinäkuuta 2017
Mitä Eino sanoisi?
Kesälomalle jääminen on minulle aina sellainen hyppäys, joka vaatii jotain irtautumista. Vuosi sitten juoksin itseni lomalle, tänä vuonna vietin Eino Leinon päivää Galleria Liisa Ekqvistissä runoillen.
Gallerian pihalle oli ilmestynyt neljä alavartaloa! Kuvanveistäjät Anna Katariina Roos ja
Katriina Sjöblom olivat luoneet puhuttelevia veistoksia meidän ja ohimenevien autoilijoiden iloksi. Kuvasta voit Jaanan ja Liisan välistä nähdä yhden.
Minä sain kunniaksi olla mukana runoilla. Ja koska koskaan ei voi tehdä mitään samanlaista kuin ennen, rakensin tietysti tätä varten sellainen sopivan runopotkurin (hih) jossa oli sekä päivän teemaan liittyen Eino Leinon taide-runo, omaa runouttani joka sopi sekä teoksiin että teemaan. Teoksista en tietysti tiennyt mitään etukäteen, mutta mainoksen olin nähnyt. Ja sen tiesin, että ne sijoittuvat Liisan ja Juhanin pihalle.
Saavuimme Jaanan kanssa ajoissa paikalle ja minulla oli mahdollisuus ihanan keittolounaan välissä käydä katsomassa pihamaalla teoksia ja ripotella mukana olleet silmälasit niiden lisään. Sillä runoilijan silminhän minun piti katsoa teoksia. Ja miettiä, mitä Eino sanoisi.
Jaana puhui houkuttelevasti taiteesta, sen ymmärtämisestä ja sen tuomista tunteista. Keskustelua jatkettiin vielä sisällä, jossa sai tutustua Gallerian kesänäyttelyyn ” KESÄBLUES ” taiteilijat: Maikki Haapala, Hanna Järvi, Kaisa-Leena Kaarlonen, Tarja Kleemola, Anja Oasmaa ja Ritva Rautakoski ovat Suomen Akvarellitaiteen yhdistyksen jäseniä.
Ja nyt tulee se tärkein: kuvitelkaa sopivan intiimi tila. Taiteilijoita. Keskustelua. Puhetta. Tunteita. Sellainen olo, että muistaa, mitä varten ja miksi kirjoitan, kuka olen ja miksi olen ja olenko olemassa. Se tunne, kun tietää, että tämä on minun juttuni ja tästä minä saan voimaa. Se tunne kun yhtäkkiä vain tietää, että tällä tunteella minä elän pitkään. Ja niin elänkin. Koko kesäloman. Ja vielä pitkään sen jälkeenkin.
Kiitos kaikille. Kiitos siitä, että muistutatte minulle, kun itse unohdan. Ja olette olemassa myös silloin, kun minusta tuntuu, että en ole olemassa. Kun kadotan itseni, lupaan, menen Liisan luokse ja löydän jälleen itseni.
![]() |
| Anna Katariina, Katriina, Jaana Simula, Liisa Ekqvist ja minä |
Katriina Sjöblom olivat luoneet puhuttelevia veistoksia meidän ja ohimenevien autoilijoiden iloksi. Kuvasta voit Jaanan ja Liisan välistä nähdä yhden.
Minä sain kunniaksi olla mukana runoilla. Ja koska koskaan ei voi tehdä mitään samanlaista kuin ennen, rakensin tietysti tätä varten sellainen sopivan runopotkurin (hih) jossa oli sekä päivän teemaan liittyen Eino Leinon taide-runo, omaa runouttani joka sopi sekä teoksiin että teemaan. Teoksista en tietysti tiennyt mitään etukäteen, mutta mainoksen olin nähnyt. Ja sen tiesin, että ne sijoittuvat Liisan ja Juhanin pihalle.
Saavuimme Jaanan kanssa ajoissa paikalle ja minulla oli mahdollisuus ihanan keittolounaan välissä käydä katsomassa pihamaalla teoksia ja ripotella mukana olleet silmälasit niiden lisään. Sillä runoilijan silminhän minun piti katsoa teoksia. Ja miettiä, mitä Eino sanoisi.
Jaana puhui houkuttelevasti taiteesta, sen ymmärtämisestä ja sen tuomista tunteista. Keskustelua jatkettiin vielä sisällä, jossa sai tutustua Gallerian kesänäyttelyyn ” KESÄBLUES ” taiteilijat: Maikki Haapala, Hanna Järvi, Kaisa-Leena Kaarlonen, Tarja Kleemola, Anja Oasmaa ja Ritva Rautakoski ovat Suomen Akvarellitaiteen yhdistyksen jäseniä.
Ja nyt tulee se tärkein: kuvitelkaa sopivan intiimi tila. Taiteilijoita. Keskustelua. Puhetta. Tunteita. Sellainen olo, että muistaa, mitä varten ja miksi kirjoitan, kuka olen ja miksi olen ja olenko olemassa. Se tunne, kun tietää, että tämä on minun juttuni ja tästä minä saan voimaa. Se tunne kun yhtäkkiä vain tietää, että tällä tunteella minä elän pitkään. Ja niin elänkin. Koko kesäloman. Ja vielä pitkään sen jälkeenkin.
Kiitos kaikille. Kiitos siitä, että muistutatte minulle, kun itse unohdan. Ja olette olemassa myös silloin, kun minusta tuntuu, että en ole olemassa. Kun kadotan itseni, lupaan, menen Liisan luokse ja löydän jälleen itseni.
keskiviikko 18. tammikuuta 2017
Kalligrafiaa Karhukaupungista
Elämä yllättää. Monella tapaa.
Nyt se yllätti näyttelyssä. Porin pääkirjastossa (jossa olen töissä itsekin) on esillä Kalligrafiaa Karhukaupungista -näyttely. Omien työkiireiden takia en ehtinyt käydä katsomassa, mutta näin kyllä, kun näyttelyä ripustettiin. Ja kun ystävä ilmoitti, että minäkin olen näyttelyssä, niin vasta huomasin.
Olemme Sarikan kanssa tehneet yhteistyötä aiemminkin. Ja tiedättekö, kun löydän oman runoni näyttelystä, niin en tunnista sitä enää. Ja se käy aina uudelleen. Niin nytkin.
Sarikan löydät facebookista ja minä lupaan vierailla Sördis Puodissa.
p.s. Ja lupaan, että kuvaan näyttelyn kuvat vielä paremmin ja lisään tänne kunnon kuvat.
Nyt se yllätti näyttelyssä. Porin pääkirjastossa (jossa olen töissä itsekin) on esillä Kalligrafiaa Karhukaupungista -näyttely. Omien työkiireiden takia en ehtinyt käydä katsomassa, mutta näin kyllä, kun näyttelyä ripustettiin. Ja kun ystävä ilmoitti, että minäkin olen näyttelyssä, niin vasta huomasin.
Olemme Sarikan kanssa tehneet yhteistyötä aiemminkin. Ja tiedättekö, kun löydän oman runoni näyttelystä, niin en tunnista sitä enää. Ja se käy aina uudelleen. Niin nytkin.
Sarikan löydät facebookista ja minä lupaan vierailla Sördis Puodissa.
p.s. Ja lupaan, että kuvaan näyttelyn kuvat vielä paremmin ja lisään tänne kunnon kuvat.
maanantai 12. lokakuuta 2015
Runoyhteistyötä
Runoihini voi törmätä myös jossain aivan muualla
Sarikka Vuorenoja on tehnyt runoistani kalligrafiatöitä.
Sarikan töistä voit kysellä lisää häneltä itsestään sarikka.vuorenoja(a)gmail.com
Sarikka Vuorenoja on tehnyt runoistani kalligrafiatöitä.
Sarikan töistä voit kysellä lisää häneltä itsestään sarikka.vuorenoja(a)gmail.com
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)





