Kuolema on sana
johon liitämme hetken ja ikävän

mutta kuolema onkin pitkä kausi
loppuelämän mittainen eikä pelkkä hetki

eikä ikävä ole yksi tunne
vaan suru
jossa on kaikki

myös se tyhjyys
kun ei tiedä mitä nyt
entä nyt
missä

jossain joku kuolee
ja joku toinen ei tiedä
miten sen kanssa elää

kymmenen kuukauden jälkeen
alan ymmärtää mitä kuolema on
alan ymmärtää ettei kuollut enää elä
eikä ikävään jääneetkään voi jatkaa kuin ennen

Kuolema on loppu
kuolema on selkeä piste
jonka jälkeen olen laskenut ajan uudella tavalla

En vielä tiedä
miten elää kuoleman jälkeen
enkä tiedä sitäkään
kuinka kauan elämäni nimi on
'sen jälkeen kun sinä kuolit'

mukana runotorstaissa taas pitkästä aikaa

(veto)
mikä se on
mistä se tulee
tuuli ajatus haave
se työntää minua eteenpäin

kuka huutaa minua
kuka kuiskaa luokseen

minusta pitää kiinni
kun minä en pysy

onko jo talvi
onko jo lumi joka peittää sen mitä et halua nähdä
onko jo pimeä
johon voi kietoutua unohtua olla

vai onko vain hämärän välitila
johon
          hukkuu

Satujen maassa ei tunneta eläkeikää

Satujen maassa ei tunneta eläkeikää

Oletko nähnyt unia 

viime aikoina

kirjahyllyistä

tuulimyllyistä

sienitalosta

taikavalosta

vai oletko unessa kaivautunut

kenkätaloihin

kultarahoihin

vai Huvikummun kellariin.

Nyt kun sinulla on aikaa 

naurun kuplien alle

voit salaa piiloutua 

tai satumetsän usvaan

varovasti kastautua.

Mieti tarkoin 

minkä oven taakse haluat

hiirten ja keijukaisten maassa 

toiveet toteutuvat 

- niin viisaat sanovat.

Eikä mielikuvituksen ovi

koskaan sulkeudu.

Kulje varovasti 

ja hetkeen unohdu! 

Runovideo: Suru

Kävin ystävän hautajaisissa ja siellä luin tämän runon. Nyt tein siitä videon. Saa katsoa.

Päivä päivältä
huomaan
tyhjiä kohtia täyttyy
ei enää pohdi miten sinä teit
vaan miten voimme sen yhdessä tehdä nyt
ilman sinua

uskonko vihdoin
sinua ei ole vaikka minä olen