olen lukenut muiden päänsisäisistä
ja yrittänyt pitää ne myös oman pääni ulkopuolella
huonolla tuloksella
elänkö minäkin noin?
tarkkailenko minäkin? Määritän liikaa?
Jätän elämättä kun mietin miten elää?
Missä vaiheessa tämä metaeläminen muuttuu elämäksi?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti