annoin tehdä kaiken
- minä hölmö

puristaa lujempaa kuin kestin
painaa päätä pinnan alle
kauemmin kuin pystyin olemaan hengittämättä


vakaana
värähtämättä kestin
mutta kun tuli aika

en enää tiennyt
kuka minä olin

annoin koskea syvemmältä kuin kestin
annoin avata portit jotka piti pitää kiinni

ja kun vuosien kuluttuakin vielä värisin
ymmärsin
ettei koskaan kukaan
saa tulla toista lähelle
- ilman lupaa


mutta maailmassa
niin paljon pahaa Liisa rukka