lauantai 25. kesäkuuta 2022

merestä lempeänä nukkumaan
hiukset on pitkää köyttä naru liimautuu niskaan
suolaa alahuulessa 
varpaissa kuljetan sen yhden hiekanjyväsen talveen 

sunnuntai 12. kesäkuuta 2022

Marjasta on moneksi

 Runoja eläkkeelle siirtyvälle (kaikin tavoin)


Metri romaaneja
Marja on emerita

*

Kerran vuonna kakskytkaksi
työtä kertynyt jo maksi
tuli aika höllennyksen
viime kerran ylennyksen
riisua työn raskaan viitta
Marja on nyt emerita

*

Eläkkeelle käy
hän takaa näyttelyiden
vuosikymmenten

*

Kenen tiedossa
tieto hiljainenkin nyt
on väistynyt hän
ja meidän tehtävämme
on kiittää kunnioittaa

*

Muuan Marja asui kerran Porissa
näki paljon vikaa torissa
päätti uusia sen tyyliä
huonosta ripustuksesta sai syyliä
ja kantoi koko torin pois pärekorissa

*

Pienimmänkin nuppinaulan
tarina on kuultavissa
jos vain pysähtyy.
Kun avaat rasian,
voit kuulla koko saagan.

*

Talo pysyvi väki vaihtuvi
vaan onko väkeä ollenkaan
tietäjiäkään vastaamaan 

Kenen vastuu kuka kuiskii
töitä paiskoo turhaa huiskii
kun ei ollut kuulemassa
Marjan olles vastaamassa 

Kunpa oisin käyskennellyt
kanssa Marjan matkustellut
ehkä nyt ois tietojakin
kysyville matkassani

Kesken kiireidenkin kysyy
kenen päässä tieto pysyy
kirjaa karkelot kohilleen
salasanatkin paikoilleen 

Sulkeutuu nyt yksi uksi
ovi tulee suljetuksi
mitä lienee mielessänsä
minne ohjaa elämänsä




sunnuntai 22. toukokuuta 2022

lähdin kaikesta
pesujauhepaketista putosin kirjainten virtana 
vuotavasta hanasta lorisin koko illan 
kumosin itseni taikinakiposta 
väistin kun hyppäsin ohiajavasta autosta
joka kevät joka sunnuntai joka keltainen hetki 
kesä tulee vihreänä ja kaivan itseni takaisin 
palaan siihen mistä lähdin 
takaa varovasti hiljaa 
kukaan ei huomannut ketään ei näy 

sytytän valot keitän kahvit ja tervehdin kun tulette huoneeseen 
kaikki on kuin en olisi ollutkaan 

keskiviikko 16. maaliskuuta 2022

Mikä on ihmisen nolostellessa
hävetessä hätäilyjään
tunnonvaivojaan tutkiessa 
tosimokasta tointua

ei ole eläjäksi
tämän päivän toimijaksi 
jos ei jumistaan etene 
takkupäästään tokene

niin on elo vaikeata 
vanhetessa vain pahenee 


Mikä on menevän matkatessa
potkukelkan huilatessa
jos ei hiekkaa heitetty 
sorakuopasta kaapaistu

ei ole eläjäksi
tämän päivän toimijaksi 
jos ei kivestään etene 
sorakuopastaan tokene 

siinäpä se 
ihmiselo
lähtiskö huomenna rimpsalle

sunnuntai 13. maaliskuuta 2022

sen minkä minä voin 
sen minkä voin antaa
annan 
kaiken ja sen 
ja katson kuinka 
sinäkin katsot -

minä voin sen antaa
ja annan 
sen kaiken sinulle 
ja sinua 
ja sinua katsellen 

minä kävelen kohti
minä ohitan 
minä olen vierellä 
minä annan sen mitä voin antaa 

ja sinua 
sinua minä katson 

lauantai 5. maaliskuuta 2022

puolelta joku hiipii
lumi puista 
käännyn mutten näekään 
ei tule takaa 
ketään edessä vain jäljet 
joita seuraan niin että unohdan 
että lähdinkö itseni kanssa 
pakoon vai etsimään
puolukkaan punahilkan kanssa

hiivin takaisin vastaan 
löydän nyyttini
edestä jälkeni 
itseni niiden takaa

jonkun koputtaessa olkapäähäni
säikähdän 
olen itseni kanssa sinut 
sinun kanssasi itseni 

aamuyöllä enää minä ja tuuli
puhkikuluneet ajatukset ja lenkkitossut
unelmat joita - -
oliko niitä
minulla

aamuyöllä enää minä
kun tuulikin tyyntyi ja mieli
suunnitelmat sinun kanssasi
oliko niitä

 
olemassakaan

aamuyöllä enää tuuli
kun minäkin jo nukun
tulevaisuus jossa - -
oliko sitä

aamuyöllä enää
aamuyö (vain aamuyö)
lämpö jostain läheltä
tunsiko sitä
kukaan

aamuyöllä kun ei minua enää
eikä tuulta
eikä lämpöä ei sinua
oliko sinua
olemassakaan