Runoni elää oma elämäänsä

Tänään koin ihanan yllätyksen, tiesin, että Sari Vuorenoja on käyttänyt runoani kalligrafiatyössään, mutta meille molemmille tuli yllätykseksi että juuri tuo työ on valittu Suomen Kalligrafiayhdistyksen mainoskorttiin.

kenet kirjoitan eläväksi
vastaan sanoihin
mutta en kuule niitä

vastaan katseeseen
jota ei ole olemassakaan
kirjoitan todeksi
jotain mitä ei ole

onko minua?

halusinko olla
olla
     olla

monena itsenä toisena

itseni kaltaisena?
valheena vai totena
 - toisena?

olinko minä
olenko nyt

KUKA minä olen?

runotorstai: symboli

kokoaa itseään
toisia vasten
peilaa
heijastuu

näkee kuitenkin vain palan kerrallaan
 - itsensä?

anna anteeksi
anna elämä
anna voima
anna kaikki mitä sinulla on
anna minulle
anna omaksi

herääminen

en minä ole tosi -
elämän mittainen pyörre
sukellus joka ei koskaan nouse pintaan

en minä ole tosi -
olen itkua
    huutoa

sinua

ja silti
joka kevät
auringon julman valon -

herään

-

itkeminen
ei ole hetken juttu
vaan koko illan muuttava projekti
sen tuoma vapautus
ja lopulta väsymys
kaikki tunteet yhdessä itkussa
kuin kaikki värit mustassa