mikä sana on surun jälkeen

kirjoitan itselleni post-it lappuun
sure
muista surra!
(sillä pelkään että teen tämänkin väärin)

muistanko varmasti toden
enkä kuvitelmaa
mutta miten voin tietää
kenen kannalta minun kuuluu asia muistaa

(miten surra pedantisti)

mitä jos tässä on mennyt liian kauan
mitä jos minun pitäisi jo muistaa elää
eri tavalla

mutta mikä sana on surun jälkeen?

harmaan hunnun alla on
pehmeän petollista

jos jäisin tänne
kuulisiko minua enää kukaan
muistaisiko 

onko minua sittenkään olemassa?

elänkö missä? missä?
onko todellisuus kuitenkin tuossa
ulkopuolella vai minussa
vai mikä

en tiedä mikä on
minä vai kuvitelma

Kuolema on sana
johon liitämme hetken ja ikävän

mutta kuolema onkin pitkä kausi
loppuelämän mittainen eikä pelkkä hetki

eikä ikävä ole yksi tunne
vaan suru
jossa on kaikki

myös se tyhjyys
kun ei tiedä mitä nyt
entä nyt
missä

jossain joku kuolee
ja joku toinen ei tiedä
miten sen kanssa elää

kymmenen kuukauden jälkeen
alan ymmärtää mitä kuolema on
alan ymmärtää ettei kuollut enää elä
eikä ikävään jääneetkään voi jatkaa kuin ennen

Kuolema on loppu
kuolema on selkeä piste
jonka jälkeen olen laskenut ajan uudella tavalla

En vielä tiedä
miten elää kuoleman jälkeen
enkä tiedä sitäkään
kuinka kauan elämäni nimi on
'sen jälkeen kun sinä kuolit'

mukana runotorstaissa taas pitkästä aikaa

(veto)
mikä se on
mistä se tulee
tuuli ajatus haave
se työntää minua eteenpäin

kuka huutaa minua
kuka kuiskaa luokseen

minusta pitää kiinni
kun minä en pysy

onko jo talvi
onko jo lumi joka peittää sen mitä et halua nähdä
onko jo pimeä
johon voi kietoutua unohtua olla

vai onko vain hämärän välitila
johon
          hukkuu