Se on aina hienoa, kun ylennetetään

(Lahjaksi kollegalle)

Hoidan puutarhaa 
Olen nyt hoitaja, kirjastonhoitaja 

Kastelen, kuokin, siirrän 
Mielessäni aakkostan, miten ne menisi  

Gladiolus Ihmeköynnös Orvokki Osteospermum Tuoksulaventeli (se rungollinen) 
mutta voiko Pompondaalian kuitenkin laittaa Orvokin jälkeen 

Kasaan multapussin kärryyn 
toiselle puolelle lannoitteet 
kärryt tasapainossa 
käsineet kädessä 

palaan töihin 
kasaan romaanit kärryyn 
toiselle puolelle kuvakirjat 
kärryt tasapainossa 
käsineet kädessä 

huomaan istuttavani kirjat 
kastelen sarjakuvat 
pyyhin mullan käsineistä  
ja pohdin, mikä työ, mikä harrastus 

Aidan takana..

yhtä hiljaista 

no kyllä ne linnut laulaa 

mutten tunnista 

Aidan takana taika.. 

jos kerran keväässä haravointi lasketaan 

mutta ei tuossa alastomassa naapurin uimarissa mitään taikaa ole

sen verran kun raosta näkyy

Aidan takana taikalakana

siltä se tuntuu

jos joku nyt sanoisi

että tämä poikkeus on ohi

silloin levittäisin minäkin

aidan taakse taikalakanan 

Koronakevät III

ikuinen aamuvuoro

torstaina viimeistään ajattelee, kun tämä ohi, pyydän viikon pelkkää iltavuoroa 

ollaan sitten kaikki iltavuorossa

kukaan ei halua jutella aamuisin

pesinkö hiukset

töissä huiveja ja mielenkiintoisia kampauksia 

olen karjakko loppuviikolla alan näyttää samalta kuin lapsena, kun hiukset harotti ja tunsin olevani ruma

aikuisena voi kaupasta ostaa tukkatököttejä nyt vain ei tarvi

en erota päiviä 

en muista, mikä liittyi mihin iltaan

ei ole tanssimaanantaita eikä torstain kirjallisuuspiiriä 

tarkistan vaivihkaa miehen dosetista elämmekö samaa päivää 

kun tämä on joskus ohi

pukeudun muuhunkin kuin farkkuihin ja kulahtaneisiin perittyihin paitoihin 

ja kaivan kaapista taas ne kaarituelliset rintaliivit

ei järven hiventä

ei yhtään vettä rantaa 

meren paine ei hakkaa kaulaa

ei virta elettäkään vie 

hetken seisova virtaus 

ilmakehää raastaa 

maa nääntyy painonsa alle omansa 

Koronakevät II

yleensä olen kotona

vaan kerran kävin Nakkilassa

sattumaltako

no ihan tieten tahtoen

ja sillon yks kesä Raatteentiellä

helteessä vesisateessa 

olin liukastua jäisellä korsun lattialla

nyt kamariin menoa suunnittelen

liekö olohuoneessa valot

pitänee sitä kautta mennä

sijaintini: peruskalliosta kaakkoon

ei pääsyä eteenpäin

voiko taakse poistua

ottaa vauhtia ja hypätä 

Poristriimi

Kulttuuriyhdistys Kajauksen open mic peruuntui. Sain kuitenkin yllättävän pyynnön lähteä esiintymään Poristriimin. Paikallisia bändejä ja välissä runoja - minä. Vau!

Setti meni uusiksi. Tällaisessa tilanteessa ja tuollaisessa tapahtumassa ei ahdistella. No ei sanan toisessakaan merkityksessä sillä tapahtuma järjestettiin mahdollisimman turvallisesti. 

Olipa siistiä!

Oli ihanaa pestä tukka ja tälläytyä.

Oli ihanaa tehdä setti. 

Oli ihanaa olla osa porukkaa. 

Ja tietysti - ihanaa esiintyä.