läpinäkyvä

valosta koottu
auringon säteistä kasattu
ääriviivaton
           olen

piirretty taivaalle
huudettu avaruuteen

pelkkänä tomuna
          laskeutuu

uni on tomua
uni on tyhjää puhetta

-

mä en ole koskaan ollut..

vain lyöty
               maahan poljettu

ja sitten herää
siihen että verhot on vaihdettu
kukat on kasteltu ja roskatkin viety
on tehty valmista
paketoitu

mutta mitään ei ole opittu
samaa rautaa lämmittää

järjettömyyden vastakohta?
mutta silti nämä tunteet käy läpi juuri järkevästi
viileästi pakottaa itsensä analysoimaan
uudelleen ja uudelleen
selkeästi vaatii itseään kuuntelemaan sanat
aina uudelleen

kuvittelee olevansa järkevä
pakkaa tunteet laukkuun jonka päälle kirjoittaa järki

ja ihmettelee
että ahdistuu

kuinka väärässä voi olla
ajatella olevansa vakaa
rakentaa sisälleen kalliota
jonka huomaa murenevan hiekaksi
ennen kuin ehtii edes hengittää