tiistai 24. toukokuuta 2016

juoksu (ennen lähtöä)

odotus ei mahdu yhteen aamuun
jännitys ei mahdu vartaloon
eikä mieli osaa taaskaan luottaa

lasken tunteja, lasken juomista
lasken aikaa milloin pukeutua

katson kellosta
kun on aika kävellä ulos
tarkistaa kengät
ja vihdoin
- käynnistää kello

lähtöviivalla se on vihdoin ohi - jännitys
on vain juoksu

lauantai 7. toukokuuta 2016

-

Pisteestä seuraavaan
pysähtymättä
ajattelematta

ajasta toiseen
kulkematta

pysähtymättä

elämättä?
välittämättä?

pysyttävä linjassa

tolkun ihminen

sunnuntai 24. huhtikuuta 2016

Runotyöpajan satoa

Hän istuu puheenjohtajan paikalla
röyhkeänä
oman arvonsa tuntevana
eikä alennu puhumaan
                      - kaikille

sihteeri jakaa vuorot
jos on jakaakseen

hänhän on täällä itseään varten
ei muita
ja muut
       -häntää varten

kunhan eivät koske viiksiin
kunhan eivät tule liian lähelle
kunhan tuovat ruuan ajallaan.

sunnuntai 17. huhtikuuta 2016

-

tunninko se vei vai kaksi
että sain pääni hiljenemään
että huuto lakkasi
ja pystyin palaamaan kotiin

kävelin koko kouluhistoriani
kävelin opiskeluajat

työelämän koittaessa
olin jo oppinut juoksemaan

terapia

yli kolmen vuoden ajan
sama tie
sama katu
sama portinpieli johon jätin pyöräni nojaamaan

tuskin muistan
millaiselta naapuritalo näytti
yhden päivän muistan
kun aloin nähdä värejä uudelleen

voisin kävellä reitin uudelleen
mutta en halua palata niihin tunnelmiin koskaan

metaelämä

olen lukenut muiden päänsisäisistä
ja yrittänyt pitää ne myös oman pääni ulkopuolella
huonolla tuloksella

elänkö minäkin noin?
tarkkailenko minäkin? Määritän liikaa?
Jätän elämättä kun mietin miten elää?

Missä vaiheessa tämä metaeläminen muuttuu elämäksi?

lauantai 9. huhtikuuta 2016

Lahjaksi ystävälle 90-vuotispäivänä




Istutaan yhdessä
tässä kahvikuppien kanssa
ja jutellaan mukavia siitä
kuinka kevätaurinko jo lämmittää,
linnut ovat palanneet
ja eilen soitti ystävä vuosien takaa.

Rupatellaan mukavia
kun päivät kiireisimmät askareet ovat ohi
ja on aikaa nauttia siitä
että saa olla terveenä
tavata ystäviä
ja nauttia pitenevistä päivistä.

Mitä me aina murehdittaisiin
kun elämään mahtuu hyviä hetkiä
niin paljon että niistä voisi kerätä
niin ison pinon ettei kaappeihin mahtuisi

Ja kun seuraavan kerran tulen
huomaan, että pöytäliinakin vaihdettu
kevään ja valon kunniaksi.
Silloin keitetään oikein hyvät kahvit!