lähdin kaikesta

pesujauhepaketista putosin kirjainten virtana 

vuotavasta hanasta lorisin koko illan 

kumosin itseni taikinakiposta 

väistin kun hyppäsin ohiajavasta autosta

joka kevät joka sunnuntai joka keltainen hetki 

kesä tulee vihreänä ja kaivan itseni takaisin 

palaan siihen mistä lähdin 

takaa varovasti hiljaa 

kukaan ei huomannut ketään ei näy 

sytytän valot keitän kahvit ja tervehdin kun tulette huoneeseen 

kaikki on kuin en olisi ollutkaan 

Mikä on ihmisen nolostellessa

hävetessä hätäilyjään

tunnonvaivojaan tutkiessa 

tosimokasta tointua

ei ole eläjäksi

tämän päivän toimijaksi 

jos ei jumistaan etene 

takkupäästään tokene

niin on elo vaikeata 

vanhetessa vain pahenee 

Mikä on menevän matkatessa

potkukelkan huilatessa

jos ei hiekkaa heitetty 

sorakuopasta kaapaistu

ei ole eläjäksi

tämän päivän toimijaksi 

jos ei kivestään etene 

sorakuopastaan tokene 

siinäpä se 

ihmiselo

lähtiskö huomenna rimpsalle

sen minkä minä voin 

sen minkä voin antaa

annan 

kaiken ja sen 

ja katson kuinka 

sinäkin katsot -

minä voin sen antaa

ja annan 

sen kaiken sinulle 

ja sinua 

ja sinua katsellen 

minä kävelen kohti

minä ohitan 

minä olen vierellä 

minä annan sen mitä voin antaa 

ja sinua 

sinua minä katson 

puolelta joku hiipii

lumi puista 

käännyn mutten näekään 

ei tule takaa 

ketään edessä vain jäljet 

joita seuraan niin että unohdan 

että lähdinkö itseni kanssa 

pakoon vai etsimään

puolukkaan punahilkan kanssa

hiivin takaisin vastaan 

löydän nyyttini

edestä jälkeni 

itseni niiden takaa

jonkun koputtaessa olkapäähäni

säikähdän 

olen itseni kanssa sinut 

sinun kanssasi itseni 

aamuyöllä enää minä ja tuuli
puhkikuluneet ajatukset ja lenkkitossut
unelmat joita - -
oliko niitä
minulla

aamuyöllä enää minä
kun tuulikin tyyntyi ja mieli
suunnitelmat sinun kanssasi
oliko niitä

 
olemassakaan

aamuyöllä enää tuuli
kun minäkin jo nukun
tulevaisuus jossa - -
oliko sitä

aamuyöllä enää
aamuyö (vain aamuyö)
lämpö jostain läheltä
tunsiko sitä
kukaan

aamuyöllä kun ei minua enää
eikä tuulta
eikä lämpöä ei sinua
oliko sinua
olemassakaan

voiko metsässä tanssia 

(62-kiloinen keiju) 

jos ei suostu pukemaan sinistä mekkoa

voiko tanssia saako annatko 

voiko metsässä soittaa

(ilman huilua)

painella pedaaleja männyn kaarnassa

rummuttaa puolukan varpua kaarnaa varpua

voiko metsään juosta 

tanssia soittaa voiko soittaa

nousta orkesterin eteen

minä! 

kahvilan nurkkapöydässä

ei minulla ollutkaan kynää 

jolla kirjoittaa terveiseni

nurkkapöydässä

elefanttini takaa tarkkailin

kahvilan nurkkapöydässä 

ei minulla ollut edes vihkoa 

kynää 

servettiin kirjoitin kahvilla terveiset

kyynelillä ään pisteet

menee perille meneehän 

kahvilan nurkkapöydässä

kuvittelin hetken olevani 

samassa käsikirjoituksessa

ei se koskaan pääsisi kirjaksi 

mutta minä siirtäisin elefantin edestäni 

ja olisin toinen vasemmalta 

rouva marketin takissa (ujona)