Istun hiljaa puolivälissä penkkiriviä

kuuntelen ja unohdun ajatuksiini

millainen olen

millainen minusta tulee

mitä minusta tulee

kirkon penkissä on aikaa ajatella

seuraan muita puhujia

seuraan tuttuja näen uusia kasvoja

huomaan sinut

ja jään pohtimaan

kuinka kanssasi on niin helppo puhua

luoksesi helppo tulla

tiedät niin kuin minäkin

että joskus tuntuu että on ihan väärässä paikassa

ja silti on ihanaa että mukaan uskaltaa tulla

joskus tuntuu että sanat tulevat väärin suusta

ja silti on tärkeää puhua

sinun kanssasi on helppo olla

istua viereen

kysyä miten menee

ja nauraa yhdessä

olen kiitollinen

että tunnen sinut

olen kiitollinen että saamme nauraa yhdessä

ja joskus kun sanoja ei ole

- voimme olla hiljaa