sunnuntai 13. marraskuuta 2016

järki

päätin hallita
rytmittää
ohjata
elää oikein ja kunnollisesti
kuten oli opetettu (luulin)

melkein menetin sen

päätin yrittää lisää
enemmän
paremmin
lopettaa haihattelun

ja taas olin lähellä, että

tulin järkiini
lopetin liian järkeilyn
lopetin liiallisen huolehtimisen siitä
mikä tässä elämässä on järkevää

aloin elää
niin kuin pitää
ei niin kuin opettiin (tai luulin)

sunnuntai 30. lokakuuta 2016

Joku painaa luomiani kiinni
eikä valo pääse
sisälleni

yritän muistaa sen valon
Miltä se näytti
Miltä se tuntuu
Mikä se on
Valo

minulta viety

keskiviikko 26. lokakuuta 2016

olisin ehkä ollut yksin kaikki nämä vuodet
eksyneenä ja epätoivoisena
ja huomiontarve niin valtava
ettei illalla olisi voinut mennä yksin nukkumaan

olisin käyttänyt kaikkia aineita
jotta pääni olisi hiljentynyt
ja sen jälkeen pelännyt ettei siellä
koskaan enää ole mitään

ja olisin pelännyt
sitä mitä eniten pelkään
että olen täysin yksin mieleni kanssa

minun edessä oli synkkä syksy
minä pelkäsin ja juoksin karkuun

ja sitten siihen tulit sinä
kysyit saako tarjota kupin kahvia
kestit tupakanhajuiset yöt

Viidentoista vuoden jälkeen
itken yhä kun ajattelen
kuinka yksi kohtaaminen voi pelastaa

lauantai 15. lokakuuta 2016

21,0975 kilometriä kaamosmasennuksessa

ihan sama miten menee

ajattelenko oikeasti niin
kun kiinnitän numerolappua rintaan
täysillä joka sekunti
ja viimeiset kilometrit enemmän kuin jaksaisi

on lähdettävä

ajettava pitkän tunnelin läpi
ja uskottava, että valo tulee
kun sitoo nauhoja
tsemppaa kanssaverryttelijää

ja mielessään ajattelee
että mitä tahansa sitä tekee
että olisi onnellinen

juoksen 21,0975 kilometriä sen tähden
että illalla ei tarvisi itkeä

juoksen jokaisen kilometkin vain sen tähden
että olisi yksi päivä jolloin olisi hyvä olla

juoksen 21,0975 miltei ennätysvauhtia
ja kotona kiitän jokaista metriä siitä tunteesta
joka kehossani vallitsee

tämä on minun lääkkeeni

minä juoksen jotta selviän tämän pimeän läpi


torstai 13. lokakuuta 2016

ja kun alan sumun läpi hahmottaa maailmaa
huomaan ettei se olekaan niin harmaa
mutta minä olen

Hengitän paksua ilmaa
hengitän

En ole läsnä
en kuule nyt
vain hengitän

keskiviikko 12. lokakuuta 2016

Aura

jos näkisit minut nyt
(vaikka yrittäisin siirtyä hyllyjen taakse)
olisinko sinulle tumman puhuvaa
ja ihmettelisit
mihin keltainen iloni on hävinnyt

jos näkisit minut nyt
näkyisikö se
kaamoksen tummuus

aurassani