puhun itselleni
vannon lupaan silitän
sanon että kaikki on hyvin
niin hyvin hyvin hyvin

Ja minä kuuntelen kuinka minä puhun

missä vaiheessa olen vajonnut pimeään
milloin olen avannut oven
josta ei pitänyt enää kulkea
millä ovella kadotin

palaan takaisin yksin
olen jälleen minä. Yksi.

Kukaan ei puhu minulle minussa.
Ulkona on todellisuus johon kuuluu
se mikä täytyy kuulua

Minä vaivutan itseni uneen
ja kun herään
olen tosi ja minussa

älä anna minun kadota
älä anna minun mennä kauas
ota kiinni kun alan haipua