maanantai 11. kesäkuuta 2018

Ai niinku miten menee?

Onko jotain työn alla? Kysymys pysäyttää.
On. Elämä. Pää. Terveys. Tämä saamarin ahdistus joka ei hellitä eikä lääkitystä löydy. Julkinen terveydenhuolto jonne jonottaessa kuluu resepti jos toinenkin ja yksityinen lääkäriasema tienaa.

Aina jotain on, vastaan hymyillen.
Aina jotain. Runoja jossain muodossa. Niin kauan kuin elän, runoilen. Jos en muuta niin vaikka näistä kertyneistä lääkekokeiluista.

Aina on jotain. Elämässä. Minussa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti