tiistai 3. heinäkuuta 2018
Vauvaruno tilauksesta
En sitä kirjoittamisen jälkeen voinut heti tänne laittaa, ettei kyseessä oleva perhe nää liian aikaisin. Ja sitten unohtui. Nyt tuli tarvetta runolle ja onneksi onnellinen perhe sen oli säilyttänyt. Joten tässäpä tänne säilöön (ja käyttöön) tämäkin.
* * *
Nuppu Näppy Napero
Kullanuppu Höperö
Onko söpöt varpaat? On!
Onko aivan ihana? On!
Onko oma kulta? On!
Muista halata
- myös isää
Muista nukuttaa
- myös äitiä
Ja pliis, vietkö vaipparoskat mennessäsi
torstai 21. kesäkuuta 2018
Sähköiset sanat ovat avautuneet Porin keskustassa
Kuva: Karoliina Suoniemi / Taike
Tällaisten kirjalijoiden kanssa saan olla mukana projektissa: Aika vau!
Aulikki Oksanen, Simo Frangén, Elina Wallin, Heli Laaksonen, Tapio Koivukari, Pertti Rajala, Arttu Tuominen, Hanna-Riikka Kuisma, Leila Tuure, Hannes Tiira ja Pauli Karmala.
Tässä oari sanaa mun tekstistä.
Tykkään kirjottaa jokaista projektia varten aina oman jutun. Niin tässäkin tapauksessa. Ohje tai toive oli kovin laaja eli jotain porilaisuuteen ja/ tai kesään liittyvää. Ja tietysti halusin jotenkin liittää sen rakkaaseen harrastukseeni eli juoksuun. Tässähän on hyvä syy saada juoksukaverit vetämään lenkkiä pitkin Porin keskustaan, mielellään ilman karttaa ja katsoa, löytyykö kaikki 13 kaappia.
Idea lähti muutaman vuoden takaisesta tekstiviestistä Satakunnan kansassa, jossa pahoiteltiin sitä, kuinka miehet juoksee tiukoissa trikoissa tien varsilla. Juoksupiireissä tämä aiheutti monia hyviä ideoita: vedetäänkö kaikki mahdollisimman tiukat ja kirkkaat trikoot ja lähdetään yhteislenkille. Sen lisäksi urheiluvaatteiden käyttö katukuvassa on viime vuosina noussut aika hitiksi. Minäkin kehtasin avajaisiin kunnon treenivaatteilla (onneksi/valitettavasti alaosaa ei kuvassa näy).
Sen lisäksi halusin tuoda esille jotain kivaa. Runoni ovat usein aika ahdistavia (minäkö muka!) joten ajattelin, että kesään ja kadulle kuuluu jotain ehkä keveämpää mutta silti ajatuksella.
Graafisen ilmeen teki Vida Designen Heidi Valtonen. (Terkkuja Heidille, on siitä muutama vuosi, kun vedettiin valokuvakerhoa Porin nuorisolle). Ja annoin vapaat kädet, koska tiesin, että Heidi kyllä osaa. Ja mikä kuosi! Kaappi näyttää jo kaukaa urheilukaupan juoksuvaateosastolta! Ihan loistavaa!
Tässä vielä kerran linkki Porin kaupungin sivuille, josta löydät tietoa kaikista kaapeista ja myös kartan. Linkki aukeaa tästä.
sunnuntai 17. kesäkuuta 2018
Porin kävelykadun sähkökaapit saavat ylleen sanataidetta - ja minä olen mukana!
Ja nyt tästä tulee vihdoin totta!
Torstaina 21.6. klo 11 kokoonnumme avajaisiin Porin torin Satakieli-lavalle ja kierrämme nuo kaapit. Mukana siis myös niin salainen minun kaappini, josta en kerro mitään etukäteen. Mutta sen voin kertoa, että asu vapaa avajaisissa ja lenkkivaatteissa saa tulla.
Taas siis jotain aivan uutta. Ja Poriko muka jämähtänyt kaupunki?
Tässäpä linkki kaupungin juttuun - klikkaa oitis tästä
Ja jos mielesi halajaa etsiä kaikki kaapit, niin alla kartta.
Ja tässä haaste: kierräpä kesän aikana kaapit ja ota vaikka selhvie niin tottavie voisin vaikka runoilla sinulle jotakin siitä hyvästä.
maanantai 11. kesäkuuta 2018
Ai niinku miten menee?
Onko jotain työn alla? Kysymys pysäyttää.
On. Elämä. Pää. Terveys. Tämä saamarin ahdistus joka ei hellitä eikä lääkitystä löydy. Julkinen terveydenhuolto jonne jonottaessa kuluu resepti jos toinenkin ja yksityinen lääkäriasema tienaa.
Aina jotain on, vastaan hymyillen.
Aina jotain. Runoja jossain muodossa. Niin kauan kuin elän, runoilen. Jos en muuta niin vaikka näistä kertyneistä lääkekokeiluista.
Aina on jotain. Elämässä. Minussa.
tiistai 22. toukokuuta 2018
Nyt kun saat nämä työasiat pois mielestä
niin heitähän kunnon löylyt!
Sellaiset alkuun vähän kipakat,
saa vähän pistellä niskaa ja nojata päätä polviin
mutta loppua kohti jo helpottaa
ja mielikin rentoutuu.
Sehän on se sauna vähän kuin tämä työelämän kaari.
Kovalla tohinalla sitä rakennetaan.
Mietitään paikkaa ja oven suuntaakin.
Saattaa syntyä turhaa sähellystä ja kaikilla on mielipide.
Niinhän se menee nuorena töitä hakiessakin.
Mutta kun sen valmiiksi saa ja ne ensimmäiset löylyt!
Siinä sitä kilistellään kuin vakityöpaikan saantia ikään.
Vaan se tuo sauna ei vanhene. Vaikka se kuluisi, ehkä lauteetkin
vaihdettaisiin niin hyvällä hoidolla se on miltei ikuinen.
Ja niinhän se on töissäkin. Vaikka työt vaihtuu,
osastot muuttuu ja työnkuva vaihtelee kuin presidentin mosaiikkikuva
niin ammattitaito pysyy.
Kuukauden kuluttua huomaat aakkostavasi maustehyllyn.
Vinyylit on genreissä ja lapset nauravat kirjahyllylle.
Ja ne saunapyyhkeet voi vaikka pistää värijärjestykseen.

